Pitkäkestoinen istumatyö lisää paikallaanoloa työpäivän aikana. Istumatyön ergonomiassa ei ole kyse vain hyvästä istuma-asennosta, vaan myös siitä, kuinka pitkään pysyt paikallasi ja miten usein vaihdat asentoa tai liikut.
Hyvä työtuoli ja oikein säädetty työpiste tukevat työskentelyä, mutta eivät korvaa liikkumista. Istumatyön kuormitusta voidaan vähentää tauottamalla paikallaanoloa, vaihtelemalla työasentoja ja suunnittelemalla työympäristö niin, että liikkuminen on luonteva osa päivää.
Tässä artikkelissa käymme läpi käytännön keinoja pitkäkestoisen istumisen vähentämiseen työpäivän aikana.
Mitä pitkäkestoisessa istumatyössä kannattaa huomioida?
Toimistotyössä suuri osa päivästä voi kulua työpisteellä, kokouksissa ja muissa vähän liikkumista sisältävissä tehtävissä. Tällöin paikallaanoloa voi kertyä paljon huomaamatta.
Istumista ei tarvitse välttää kokonaan. Olennaisempaa on vähentää tarpeetonta pitkäkestoista paikallaanoloa ja saada työpäivään myös liikkumista sekä työasentojen vaihtelua.
Lyhyetkin liikkumistauot voivat katkaista yhtäjaksoista paikallaanoloa. Työpäivää ei siis tarvitse rakentaa jatkuvien pitkien taukojen ympärille, vaan liikkumista voidaan lisätä myös osaksi tavallisia työpäivän tilanteita.
1. Tauota paikallaanoloa työpäivän aikana
Tauon ei aina tarvitse tarkoittaa erillistä pitkää taukoa tai taukojumppaa. Liikkumista voidaan sisällyttää tavalliseen työpäivään pienilläkin muutoksilla.
Voit esimerkiksi:
- nousta välillä työpisteeltä
- kävellä hakemaan vettä tai kahvia
- siirtyä keskustelemaan kollegan kanssa
- kävellä puhelun aikana, jos työtilanne sen sallii
- vaihtaa työskentelypaikkaa eri tehtävien välillä
- tehdä lyhyen jaloittelu- tai taukoliikuntahetken.
Tavoitteena ei ole keskeyttää työskentelyä jatkuvasti, vaan löytää työpäivään luontevia tilanteita, joissa pitkä yhtäjaksoinen paikallaanolo katkeaa.
2. Vaihtele istumista, seisomista ja liikkumista
Korkeussäädettävä työpöytä helpottaa työasennon vaihtamista. Sen avulla osa tehtävistä voidaan tehdä istuen ja osa seisten.
Pelkkä istumisen vaihtaminen pitkäksi aikaa paikallaan seisomiseen ei kuitenkaan ole sama asia kuin liikkuminen. Siksi sähköpöydän tarkoituksena ei ole viettää mahdollisimman suurta osaa työpäivästä seisten, vaan helpottaa työasentojen vaihtelua.
Työpäivään kannattaa mahdollisuuksien mukaan sisällyttää istumisen ja seisomisen lisäksi myös lyhyitä liikkumishetkiä.
3. Hyvä työpiste tukee asentojen vaihtelua
Hyvä työasento istumatyössä on sellainen, jossa keho saa riittävästi tukea ja työskentely onnistuu ilman tarpeetonta kurottamista tai jännittämistä. Jalkojen tulisi saada tukea, hartioiden pysyä rentoina ja näppäimistön sekä hiiren olla helposti ulottuvilla. Yhtä kaikille sopivaa istuma-asentoa ei kuitenkaan ole, eikä samassa asennossa kannata pysyä koko työpäivää.
Työpisteen tarkemmat säädöt olemme koonneet omaan oppaaseensa:
→ Lue: Työpisteen ergonomia – näin rakennat ergonomisen työpisteen
4. Työpäivän liikkuminen ei ole vain työntekijän vastuulla
Työympäristö ja työn organisointi vaikuttavat siihen, kuinka helposti työpäivän aikana pystyy vaihtamaan asentoa ja liikkumaan.
Työpaikalla tätä voidaan tukea esimerkiksi säädettävillä työpisteillä, mahdollistamalla työn tauottaminen sekä toimintatavoilla, jotka eivät tarpeettomasti sido työntekijää samaan paikkaan koko päiväksi.
Myös kokouskäytäntöjä ja työpäivän rakennetta voidaan tarkastella tästä näkökulmasta. Pelkillä ergonomisilla kalusteilla ei voida vähentää työpäivän aikaista paikallaanoloa, jos työn tekemisen tavat eivät samalla mahdollista liikkumista ja asentojen vaihtelua.
5. Työympäristö voi kannustaa liikkumaan
Toimiston tilaratkaisuilla voidaan tehdä työpäivän aikaisesta liikkumisesta luontevampaa.
Kaikkien työtehtävien ei tarvitse tapahtua samassa paikassa. Keskittymistä vaativa työ, puhelut, kokoukset ja yhteistyö voidaan sijoittaa tarkoitukseen sopiviin tiloihin.
Kun työpäivän aikana siirrytään esimerkiksi työpisteen, neuvottelutilan ja muiden työskentelyalueiden välillä, myös työasento ja ympäristö vaihtuvat luonnollisesti.
Tarkoituksena ei ole rakentaa toimistoon liikkumista liikkumisen vuoksi, vaan suunnitella työympäristö tukemaan erilaisia työtehtäviä ja tapoja työskennellä.
→ Lue myös: Toimiston suunnittelu ja sisustus – kattava opas yritykselle
Istumatyön kuormitusta kannattaa tarkastella kokonaisuutena
Istumatyössä ei ole kyse vain tuolista eikä yhden oikean työasennon löytämisestä. Kokonaisuuteen vaikuttavat työpisteen säädettävyys, työtehtävät, työpäivän aikainen paikallaanolo sekä mahdollisuudet vaihtaa asentoa ja liikkua.
Työpisteen kalusteilla voidaan helpottaa työasentojen vaihtelua, mutta samalla kannattaa tarkastella koko työympäristöä ja työn tekemisen tapoja.
Autamme yrityksiä työpisteiden ja toimitilojen kalustuksen suunnittelussa sekä sopivien uusien ja käytettyjen kalusteiden valinnassa. Suunnittelussa voidaan hyödyntää myös yrityksellä jo olevia kalusteita, joten toimivan työympäristön rakentaminen ei välttämättä edellytä kaikkien kalusteiden uusimista.
