Ergonomia tarkoittaa työympäristön ja työasentojen säätämistä niin, että ihmiskehon fysiologiset tarpeet otetaan huomioon entistä paremmin. Lue tästä, miten ergonomia vaikuttaa työtuolin valintaan.
Kivikautinen keho modernissa työympäristössä
Ihminen on evoluution saatossa kehittynyt ja sopeutunut fyysisesti aktiiviseen elämään, joka on ollut edellytyksenä selviytymisellemme. Me olemme metsästäneet, kalastaneet, keräilleet ruokaa ja viljelleet maata. Ihmisen keho ja raajat ovat mukautuneet vuosituhansien aikana maan vetovoiman eli painovoiman vaikutuksiin.
Elämä on kuitenkin nykyään erilaista. Moni meistä viettää suurimman osan päivästä istuen, mihin kehomme ei ole sopeutunut. Tämä aiheuttaa ongelmia. Selkäsäryt, niskakivut ja hartiaongelmat ovat yhä yleisempiä ja tuottavat päivittäin suurta tuskaa isolle osalle väestöstä. Ongelmat tuntuvat myös kukkarossa – heikon ergonomian aiheuttamista vaivoista seuraa isoja kustannuksia niin yrityksille, yhteiskunnalle kuin yksilöillekin.
Ergonomia muokkaa työympäristöä
Ergonomia tarkoittaa työympäristön muokkaamista siten, että se vastaa ihmiskehon luonnollisia ominaisuuksia ja rajoituksia. Tämä lienee kaikille tuttua. Mutta mitkä ovat ihmisen perusominaisuudet ja rajoitukset?
On tärkeää tuntea kehon ominaisuudet, jos halutaan suunnitella ja toteuttaa työympäristö ihmisen mukaan – oli kysymys sitten työn sisällöstä, työvälineistä tai vaikkapa psykososiaalisesta ympäristöstä. Työtuolien suunnittelijat, esimerkiksi ruotsalainen Malmstolen, keskittyvät yhteen ergonomian osa-alueeseen: istumisen ongelmiin.
Tuoli on työvälineistä lähimpänä kehoamme. Siksi on erittäin tärkeää miettiä, miten hyvä tuoli on suunniteltu. Malmstolenin tavoite tuolin suunnittelussa on helpottaa ja ehkäistä istumatyöstä johtuvia rasitusvaivoja kuten selkä-, hartia- ja niskasärkyjä sekä käsien puutumista. Tässä työssä auttaa monitieteellinen lähestymistapa, joka pitää sisällään biomekaniikkaa, fysiologiaa ja neurologiaa sekä jopa psykologiaa.
Näin painovoima vaikuttaa lihaksiin ja hermostoon
Kuten kaikki elävät organismit myös ihminen on jatkuvasti maan vetovoimalle. Kun ergonomiassa puhutaan lihasrasituksesta, käsitellään juuri painovoiman vaikutusta kehoomme.
Hermostomme osa, jota kutsutaan lihaskäämijärjestelmäksi, aistii lihastemme jännitystiloja ja säätelee selkäytimen kautta kehon tahdottomia liikkeitä ja tasapainoa. Kun olemme menettämäisillämme tasapainon, lihaksistomme jännittyy ja herkät hermopäätteet välittävät tiedon aivoihin, jossa tasapaino yritetään jälleen lihaksia ohjailemalla palauttaa. Jos lihaksistomme on jatkuvassa staattisessa jännitystilassa, myös koko lihasten hermojärjestelmä on aktiivisessa tilassa.
Kaikki lihastoiminta edellyttää että lihakset saavat riittävästi ravinteita ja happea. Lihasten aineenvaihdunta tuottaa samalla kuona-aineita. Jotkut kuona-aineet ärsyttävät kemiallisesti herkkiä hermosoluja. Keskushermosto vastaa ärsytykseen lisäämällä lihasjännitystä edelleen. Tällöin verenkierto lihaksissa heikkenee ja kuona-aineiden poistuminen hidastuu. Tämä lisää edelleen lihasjännitystä ja syntyy huonosta ergonomiasta johtuva noidankehä. Jotkut kuona-aineet stimuloivat kivun tunnetta hermostossa, ja pitkään jatkunut lihasjännitys tuottaakin kroonisia kiputiloja.
Liike, rasitus ja lihaskivut
Ergonomiakeskustelussa puhutaan paljon liikkumisen ja asennon vaihtamisen tärkeydestä. Ihmisen on luonnossa selviytyäkseen täytynyt vastata niihin fyysisiin vaatimuksiin, joita vaeltava elämäntapa, metsästys, kalastus ja maanviljely ovat edellyttäneet. Kutsukaamme tällaista liikettä toiminnalliseksi liikunnaksi.
Kun ergonomiassa puhutaan rasituksesta, tulee tarkastelun kohteeksi toinen liiketyyppi. Ajatellaanpa että istumme vaikkapa keittiöjakkaralla. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä useammin alamme vaihdella asentoamme. Voimme kutsua tätä vain luonnolliseksi asennon vaihtamiseksi, mutta liikkeen perimmäinen syy on lihasrasitus.
Epämukava ja kova istuin aiheuttaa lihasjännityksiä ja painetta selkärankaan ja välilevyihin. Ajan myötä lihakset väsyvät ja alamme etsiä parempaa asentoa. Koska uusikaan asento ei tuo helpotusta ja tukea lihaksille, vaihdamme taas asentoa.
Tässä levottomuudessa on kysymys on siitä, että sisäinen varoitusjärjestelmämme aktivoituu ja viestittää painovoiman kielteisistä vaikutuksista kehoon. Lihaskäämijärjestelmä on proaktiivinen systeemi, joka lähettää varoitusviestejä, jotka me havaitsemme väsymyksen tunteena, puutumisena, särkynä jne. Jos ylitämme toistuvasti tietyn ärsytyskynnyksen, saattaa lihasjännitys aiheuttaa kipujen muuttumisen kroonisiksi.
Millainen on hyvä tuoli?
Hyvä tuoli tarjoaa mahdollisuuden luonnollisiin ja rentoutuneisiin liikkeisiin työtehtäviä suorittaessamme. Tuolin on tuettava kehoa ja helpotettava painovoiman aiheuttamaa kuormitusta, jotta voisimme istua rennommin. Lihasten ollessa rentoina verenkierto ja ravinteiden kulku kehossa on tehokkaampaa. Aineenvaihdunta tehostuu, kun ihminen liikkuu luonnollisesti esimerkiksi työtehtäviä suorittaessaan.
Lihasten väsymisen aiheuttamat asennon korjausliikkeet toimivat päinvastaisella tavalla.
Jotta saavutettaisiin paras mahdollinen tuki, täytyy tuolin kontaktipintojen jakaa kehon painoa mahdollisimman suurelle alueelle. Lisäksi rasitusaltteimman ruumiinosan eli ylävartalon täytyy säilyttää sille ominainen muoto – eli sama asento kuin seistessä. Ryhdikkäästi seistessään ihminen on perusasennossa suhteessa painovoimaan. Tuolloin kaikki lihakset ja nivelet ovat asettuneet neutraalisti. Jotta ihminen pääsisi istumaasennossa samaan tilanteeseen, pitää tuolin kyetä mukautumaan käyttäjänsä kehon mittoihin ja muotoihin eikä päinvastoin.
Malmstolen on kehittänyt tältä pohjalta itselleen neljän sanan mittaisen moton: tuki, helpotus, rentoutus, liike – THRL. Seuraavaksi kerromme hieman tarkemmin tämän sloganin merkityksestä oikean työtuolin valinnassa.
T niin kuin tuki
Pitkäkestoinen istuminen ei ole keholle luonnollinen olotila. Ilman tukea vajoamme pian kasaan, vaikka yrittäisimme istua oikein. Tuki on tarpeen jotta ylävartalomme pysyy luonnollisella tavalla pystyssä. Tällöin selkäranka asettuu oikeaan asentoon, lihasjännitykset vähenevät ja selkärangan välilevyihin kohdistuva paine jakautuu tasaisesti. Olemme kuitenkin kaikki erilaisia – siksi tuolin on kyettävä mukautumaan käyttäjänsä yksilöllisiin ominaisuuksiin.
H niin kuin helpotus
Istuma-asennossa ylävartalo joutuu suurimman rasituksen kohteeksi. Yläselän on saatava riittävää tukea säilyttääkseen luonnollinen asentonsa. Vartaloa mukaileva selkänoja ja kehon painoa laajalle alalle jakava istuin helpottavat selän kuormitusta ja helpottavat oloa. Näin fysiikka toimii.
R niin kuin rentoutus
Rentoutuminen ei ole helppoa. Hyvä tuoli antaa siihen mahdollisuuden, kun voimme lihaksia jännittämättä pysyä ihmiskeholle luonnollisessa pystyasennossa. Lihaksiston verenkierto on tällöin parempi ja kuona-aineet kuten suolat ja mineraalit poistuvat tehokkaasti lihaksistosta. Istuin, joka tarjoaa hyvän painojakauman parantaa koko kehon verenkiertoa.
L niin kuin liike
Kehomme on luotu liikkumaan. Hyvässä tuolissa keho liikkuu luonnollisesti kun teemme työtä. Ojennamme itseämme, kun vastaamme puhelimeen. Siirrymme lähelle pöytää, kun kirjoitamme. Nojaamme taaksepäin, kun luemme papereita. Tuki, kuormituksen vähentäminen, rentoutus ja liike – kaikki ovat tarpeen jotta verenkierto pysyisi mahdollisimman hyvänä.
Kuinka valitaan oikeanlainen tuoli?
Ikävä tosiasia on, että halvalla ei saa hyvää. Parhaat tuolit ovat pitkän kehitystyön tulosta ja valmistettu korkealuokkaisista raaka-aineista. Tällä hetkellä markkinoiden ergonomisimmat toimistotuolit valmistaa ruotsalainen Malmstolen. Ergonomisuus taataan hyvillä ja helpoilla säädöillä, jotka varmistavat, että tuoli sopii erikokoisille ihmisille. Säädettävyydessä tärkeää on myös mahdollisuus vastata mahdollisiin sairauksiin ja vaivoihin. Malmstolen-työtuoli voidaan erikseen säätää muun muassa skolioosista tai jännetuppitulehduksesta kärsivälle työntekijälle.
Mitä enemmän tuolissa pitää istua, sitä tärkeämpää on korkealaatuisen tuolin valitseminen. Esimerkiksi erilaisissa valvomotöissä työntekijän terveys ja hyvinvointi riippuvat vahvasti tuolin laadusta.
